Suoraan sisältöön

Kyllikki Östring

Kotitalousopettaja Kyllikki Östring oli syntynyt vuonna 1922 Rovaniemen Patokoskella ja hän kuoli 97-vuotiaana Turussa syksyllä 2019. Kyllikki kävi kansakoulun Kittilässä ja hänen perheensä muutti vuonna 1937 Enonkosken Karjalanlahdelle. Kyllikki jatkoi koulunkäyntiään Pieksämäen yhteiskoulussa ja hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1940.

Kyllikki toimi sodan aikana viestilottana Viipurissa, jonka jälkeen hän valmistui kotitalousopettajaksi vuonna 1947 Järvenpään kotitalousopettajaopistosta. Virkauransa hän aloitti Turun ammattikoulussa vuonna 1953, jossa hän toimi opettajana aina eläkkeelle jäämiseensä asti.

Kyllikki Östringin kummipoika kirjoitti muistokirjoituksessaan syksyllä 2019, että tasapuoliseen kodinhoitoon ja kotitöiden jakamiseen kannustaessaan opettaja Kyllikki Östring oli aikaansa edellä. Hän osasi ennakoida työelämän vaatimusten nousun ja nuorten perheiden tasapuolisen palkkapussien tarpeen. Oman perheen puute ei estänyt Kyllikki Östringiä elämästä täysillä ja tyytyväisenä. Hyvät ystävät ja sukulaiset olivat hänelle arvokas voimavara. Teatteri, kirjat, matkat ja kulttuuririennot olivat aina lähellä.

Testamenttilahjoitus Enonkosken kunnalle

Kyllikki Östring on ilmoittanut viimeisenä tahtonaan, että erityistestamentteja lukuun ottamatta, hänen jälkeenjäävä muu omaisuus on menevä Enonkosken kunnalle käytettäväksi puoliksi lastensuojelutyöhön ja lapsiperheiden sosiaalityöhön sekä puoliksi vanhusten virikkeelliseen ja kulttuuritoimintaan. Enonkosken kunnalle testamentattu omaisuus koostuu rahasto-osuussalkuista sekä rahasta ja on perunkirjoituksen mukaiselta arvoltaan noin 1,2 miljoonaa euroa.

Lastensuojelu ja lapsiperheiden sosiaalityö

Ehkäisevä lastensuojelu pitää sisällään kunnan eri peruspalvelut, kuten äitiys- ja lastenneuvolan sekä muun terveydenhuollon, päivähoidon, opetuksen ja nuorisotyön. Palvelut ovat tukena silloin, kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevän lastensuojelun tavoitteena on torjua ongelmien syntymistä sekä lapsen hyvinvointia uhkaavien tekijöiden ilmaantumista. Lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää puuttumalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen huolenpitoon ja kasvatukseen liittyviin ongelmatilanteisiin.

Lastensuojelu puolestaan auttaa ja tukee vaikeassa tilanteessa elävää lasta ja perhettä sekä toteuttaa lapsen oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelu on mm. lasten kiireellistä sijoitusta, huostaanottoa, sijaishuoltoa, jälkihuoltoa, lastensuojelun perhehoitoa, tehostettua perhetyötä, perhekuntoutusta jne.

Lapsiperheiden sosiaalityöhön kuuluvat mm. lapsiperheiden kotipalvelu, kotiin järjestettävä perhetyö, ohjaus ja neuvonta, tukihenkilön tai tukiperheen järjestäminen, koulunkäynnin tukeminen, asumiseen liittyvät tukitoimet, lapsen harrastustoiminnan tukeminen, taloudellinen tuki, vertaisryhmätoiminta, lähisuhde- ja perheväkivalta, mielenterveys- ja päihdetyö jne.

Vanhusten virikkeellinen ja kulttuuritoiminta

Virikkeellinen toiminta

  • psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten ympäristötekijöiden muuttamista siten, että ihminen voi kokea elävänsä mahdollisimman täysipainoisesti.
  • erilaisten psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten, henkisten, hengellisten ja emotionaalisten elämysten tuottamista käyttäen monipuolisesti osallistujien tarpeista lähteviä keinoja: sosiaalisia, liikunnallisia, musiikillisia, luontoperäisiä, esteettisiä, kulinaristisia, luovia, kuvallisia ilmaisuja, kirjallisuutta, kirjoittamista jne.
  • keskittymiskyvyn, aistien, muistin, sosiaalisten taitojen ja fyysisen kunnon tukemista
  • uteliaisuuden herättämistä ja mielenkiinnon virittämistä.
  • toimintaa, jolla estetään tai vähennetään virikkeettömän ja väärävirikkeisen ympäristön haittavaikutuksia.
  • toimintaa, joka auttaa ihmisiä löytämään toisensa.
  • esimerkiksi uutis-, kuvataide-, kädentaito-, askartelu- ym. ryhmät, ulkoilu, musiikkihetket ja yhdessäolon hetket, pelit, visat, kuntoutusalan ammattilaisten ja hoitajien järjestämät liikuntaryhmät, jumppahetket, seurakunnan tarjoamat hartaudet, retket, ulkopuolisten esiintyjien ja puhujien vierailut, hoitokotilemmikkien vierailut, elokuvat jne.

 Kulttuuritoiminta

Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (1992/728); kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Taiteen aloja ovat audiovisuaalinen taide (esim. elokuvat, pelit, televisio, mediakasvatus ja –taito), kirjallisuus, kuvataide, muotoilu, näyttämötaide, rakennustaide, sirkustaide, säveltaide ja tanssitaide. Kulttuurin piiriin luetaan kuuluvaksi edellisten lisäksi myös museotoiminta ja kulttuuriperintö (ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä).

Kulttuurinen vanhustyö on toimintatapa, jossa taide, luovuus ja kulttuuri tuodaan eri tavoin osaksi vanhustyötä ja sen kehittämistä. Kulttuurisen vanhustyön tavoitteena on vanhusten hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen luovuuden, taidetoiminnan ja taidelähtöisten menetelmien avulla.

Kulttuurisen vanhustyön tärkeimpiä tavoitteita ovat

  • viedä taidetta ja kulttuuria ikäihmisille, joiden sitä on muuten vaikea saavuttaa
  • työllistää ammattitaiteilijoita ikäihmisten palveluiden pariin
  • juurruttaa taide ja kulttuuri osaksi ikäihmisten arkea
  • tehdä ikäihmisiä näkyväksi ja kuuluvaksi yksilöinä omassa asuinympäristössään ja ympäröivässä yhteiskunnassa
  • osallistaa ikäihmisiä itse tuottamaan taidetta ja kulttuuria, ei vain olla toiminnan kohteena
  • taide-elementtien käyttö hoitotyössä, esim. musiikki, tanssi jne.
  • mahdollistaa mielekäs, arvokas ja iloinen vanhuus

Kunnanhallituksen päätös testamenttivarojen käytöstä

Kunnanhallitus on kokouksessaan 12.01.2021 (§ 10) tehnyt päätöksen, että testamenttivaroja käytetään vuosittain 50 000 euroa/vuosi vuodesta 2021 alkaen. Varat kohdennetaan vuosittain testamentin mukaan 25 000 euroa lastensuojelutyöhön ja lapsiperheiden sosiaalityöhön sekä 25 000 euroa vanhusten virikkeelliseen toimintaan ja kulttuuritoimintaan. Varat käytetään olemassa olevien palveluiden parantamiseen ja uusien palveluiden tuottamiseen edellä mainituille kohderyhmille. Varojen käytöstä vastaavat hallintokunnat vuosittain

Päätetyt testamenttivarojen käyttökohteet – ikääntyneet

Ikääntyneet yhteenveto versio 30.3.2021

Päätetyt testamenttivarojen käyttökohteet – lapsiperheet

Lapset yhteenveto versio 15.10.2021